Tarvemallissa taustalla on ajatus jostakin tarpeesta mikä täytyy tyydyttää. Tyydyttämättömät tarpeet synnyttävät tahdon mennä eteenpäin. Esimerkiksi: nälkä---> etsi ruokaa.
Tarvemallissa motivaatio on negaatio jonka tarpeen tyydyttäminen poistaa. Motivaatiosta voi tulla myös tapa jota toteuttaa myös tulevaisuudessa vaikkei varsinaisesti tarvetta olekaan. Esim. rahan ansaitseminen --> tapa päästä pois köyhyydestä --> rikastutaan --> jatketaan rahan keräämistä koska se on mukava tapa.
Tarpeiden rinnalla, tarvemotivaatiota täydentämään on laadittu selitysmalli että toimintaa ohjaavina virikkeinä on erilaiset arvot ja arvostukset joita ihminen omaksuu tai muodostaa itse. Varsinkin aikuisena toimitaan usein arvojen pohjalta tai niiden saavuttamiseen tähtäävien tavoitteiden ohjaamana. Pyritään omaa minäihannetta kohti. Ihmisen käyttäytymistä motivoi siis sekä fyysiset tarpeet että arvopohjaiset ihanteet.
Motivaatio rakentuu motiiveista. Ne voivat olla samaansuuntaisia eli toisiaan tukevia tai ristiriitaisia ja keskenään kilpailevia. Esimerkiksi lapsi karkkihyllyllä.
Motiivit voivat olla tietoisia (ihminen ottaa ne harkintaan, saattaa kertoa niistä toisille) tai tiedostamattomia. Opettaessa on tärkeää tiedostaa se että esimerkiksi käyttäytymiseen liittyvät motiivit ovat usein sellaisia että niitä ei sanota ääneen.
Aktiivaatiotaso eli energiataso ei ilmaise motivaatiota mutta liittyy siihen läheisesti. Sitä voi mitata fysiologisin mittauksin mutta siitä voidaan tehdä päätelmiä myös havaintojen perusteella. Asennot, ilmeet, reaktiot sekä halukkuus kertovat opettajalle työskentelyn vireystasosta.
Korkea vireystaso ilmaisee yleensä vahvaa motivaatiota. Kuitenkin liiallinen vireystaso myös heikentää tuloksia, vaikeassa psyykkisessä suorituksessa se korostuu (ei jaksa keskittyä).
Motivaation suunta näyttää päämäärän mihin opiskelija on valmis työskentelemään. Se kertoo millaiseen toimintaan hän on valmis käyttämään energiaansa. Mieluinen kappale opitaan nopeammin kuin pakkopullaltakin maistuvat etydit.
Yksityisen oppimistavoitteen motivointikykyä voi arvioida kiinnostavuuden ja saavutettavuuden perusteella. Jos toinen tekijä on 0, koko tulos on 0.
Sisäinen motivaatio lähtee opiskelijasta itsestään. Opiskelu ja oppiminen palkitsee itse itseään. Tämä on motivaation ihannetila. Ulkoinen motivaatio on palkkioin ja rangaistuksin, houkutuksilla aikaan saatua motivaatiota joka usein johtaa pinnalliseen ja lyhytjänteiseen oppimiseen.
Hyvä opettaja löytää kosketuskohtia oppilaan sisäiseen motivaatioon. Yksilölliset erot huomiovalla opetuksella on siis etunsa: pyritään nojaamaan sisäiseen motivaatioon ja tukemaan sitä. ( Lähde Ilpo Vuorinen: Tuhat tapaa opettaa Vammalan Kirjapaino Oy 1993 s. 12-20, 24-25)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti