Oppimistyylit

Oppilaan yksilöllinen tapa oppia. 

Voi olla sekoitus eri oppimistyyleistä samalla ihmisellä. Joku on usein vahvempi kuin toinen.

Aisteihin perustuvat, yleisimmät oppimistyylit ovat:
Kinesteettinen (toimiminen)
Auditiivinen (kuulo)
Visuaalinen (näkö)

W. Glasser (1992) on todennut yksilön oppivan seuraavasti:10 % lukemalla
20 % kuulemalla
30 % näkemällä
50 % näkemällä ja kuulemalla
70 % keskustelemalla muiden kanssa
80 % käyttämällä tietoa ja tekemällä aitoja luonnollisia tehtäviä
95 % opettamalla asian jollekin toiselle

ok-opintokeskus, viitattu 7.1.2015

Opettaessa on hyvä ottaa huomioon että kaikki oppimistyylit tulee käytyä tasapuolisesti läpi jotta lopulta pystytään tunnistamaan oppilaalle paras tapa oppia. Ryhmässä taas on hyvä vaihdella metodeja jotta jokaiselle oppijalle tulee myös sitä helpoiten opittavaa tietoa/taitoa.

Soveltavan musiikkipedagogiikan sekä varhaisiän musiikkikasvatuksen opetajamme, musiikkiterapeutti Annukka Knuuttila antoi meille Savonia AMK:n Johdatus Soveltavaan Musiikkipedagogiikkaan 2013-2014  -kurssilla  hyvät avaimet mistä voi tarkistaa lapsiryhmän ohjaamisessa hyvät tavat ja metodit, jotta vuoden aikana tulee otettua kaikki huomioon. Tästä voi tehdä taulukon ja merkata aina jokaisen harjoituksen musiikillisen elementin, työtavan, oppimistavan mitä hyödyttää eniten ja kokonaiskehityksen tukemisen erikseen. Taulukoista voi seurata kokonaisvaltaisen oppimisen ja kaikki huomioon ottavan ryhmän kehitystä lukukauden tai lukuvuoden aikana.

Musiikin elementit: rytmi,melodia, harmonia, sointiväri, muoto, dynamiikka

Työtavat: keho-, rytmi- ja melodiasoittimet, laulaminen, äänenkäyttö,  kuunteleminen, improvisointi, liike, tanssi, tarinat, visuaalinen ilmaisu

Erilaiset oppimistavat: kuulon- näön, liikkumisen, kosketuksen, käsillä tekemisen kautta oppijat

Oppijan kokonaiskehityksen tukeminen: motoriikka, tunne-elämä, sosiaalisuus, kielenkehitys, muisti, käsitteet, keskittyminen